IRTIOTTOJA
Keramiikka ei ollut Taideteollisen korkeakoulun uuden opiskelijan Tapio Yli-Viikarin ensimmäinen valinta vuonna 1970. Moniottelija kiinnostui enemmän teatterista, lavastuksesta, arkkitehtuurista ja designista. ”Keramiikan puhuttelevuus vahvistui opiskeluaikanani professori Kyllikki Salmenhaaran ohjauksessa. Hän oli unohdetun saven puolustaja”. Opiskelutovereissa oli miehiä ja naisia. Eräällä opiskeluajan Euroopan-matkalla museossa Pablo Picasson keramiikkatyöt pysäyttivät Yli-Viikarin. Sen jälkeen hänelle on turha väittää, että keramiikka olisi jotenkin naisten ala.
Valmistumisensa jälkeen hän toimi Arabian tehtaalla tuotesuunnittelijana 1976-78 ja taideosaston johtajana 1979–1986. Seuraavaksi hän siirtyi opetustehtäviin Taideteolliseen korkeakouluun, jossa hän hoiti keramiikka- ja lasitaiteen professuuria vuoteen 2017. Yli-Viikarilla on ollut kymmeniä omia näyttelyitä. Niitä on ollut idässä Japanissa ja lännessä Kaliforniassa ja monissa paikoissa siinä välissä.
Hän kertoo mieluummin järjestäneensä ja rakentaneensa näyttelyitä muiden puolesta. Näin on syntynyt yli sata näyttelyä. Hänen omat irtiottonsa ovat olleet sitä, että hän on jäljittänyt keramiikan historiaa ja hakeutunut mestarien työympäristöihin eri maissa. ”Se on ollut olennaista omaan työhön keskittymiselle.”
Aasia on hänessä syvällä. Japani vuonna 1976 oli käännekohta ja sitten Korea. Japanin keramiikan juuret ovat Korean kautta Kiinassa. ”Aina pitää kaivaa esiin alkuperäinen lähde. Prosessissa aina jotakin uutta ja yllättävää. Sitä Kiina on merkinnyt minulle.”
Kiinalaisen keramiikan alkulähteille hän on päässyt useilla matkoilla ja työskennellessään ja oleskellessaan Kiinassa vuodesta 1995 ja viimeksi 2019. Seuraava matka on suunnitelmissa.
Aasia näkyy Irtiottoja-näyttelyn töissä. Yksinkertaisissa, hienovaraisissa muodoissa, spiraalissa, joka saa veden pyörimään. Posliinin ja kobolttimaalauksen yhdistelmissä. Täydellisyyden tavoittelussa celadon-lasitteen valmistuksessa. Luontoaiheisissa tussimaalauksissa, joiden siveltimen vedoissa aukeaa kokonainen kiinalaisen kirjoitusmerkkien maailma.
Kuva: Katri Yli-Viikari
